Cool Capitain aka Kapu

Peruutuksen takia vielä tämä uros vailla kotia. Kysy lisää.

Peruutusten takia, vielä 1-2 pentua on vapaana. Ole nopeasti yhteydessä, jos olet pennusta kiinnostunut.

Isosisko Charlotte on jo saanut luvan hoitaa pentuja aika ajoin. Vielä pitää vähän tarkkailla, että onko se emältä saatu lupa nyt aivan varma.
Lotte haluaa niin kovasti leikkiä pentujen kanssa, mutta ihan vielä pennuista ei ole niin rajuihin leikkeihin, kuin mihin Lotte on tottunut. 
Pentujen piraija-hampaat ovat kuitenkin kovaa vauhtia vahvistumassa ja niillä pärjää kyllä rajummankin leikkijän kanssa. Itsekin saa olla varovainen omien varpaidensa suhteen, ne kun tuntuisivat maistuvan kaikille pennuille - sukalla tai ilman.

Pennut ovat kasvaneet upeasti ja syntymän noin 200g painosta ollaan päästy jo reiluun kiloon kaikkien kohdalla. Luonteet ovat alkaneet jo erottua hienosti ja pian on aika valita mikä pentu menee kenellekin.

Lightbeam pennut saivat kennelnimet

Taitavia pentuja

Nämä pennut ovat erittäin taitavia liikkeissään jo nyt. Aiemmissa pentueissa eivät ole olleet ihan näin liikkuvaisia vielä tässä 5 päivän ikäisinä. 
Ne kulkevat pentulaatikossakin jo pitkiä matkoja, selvittävät tiensä "peittoesteiden" yli ja toki toistensa ylitse.. Osa yrittää jo jopa seisoa. Vau!
Tässä kuvassa emonsa poskea vasten kiivennyt poika teki ison työn, jotta pääsi nukkumaan juuri tuohon. Kapu oli hyvin määrätietoinen ja tiesi tarkkaan mitä halusi.
Aikamoinen tapaus!

P.s pentujen kennelnimet kerron kunhan saan jonkun tänne auttamaan yksityiskuvien otossa.

Lightbeam pennut ovat syntyneet!

Koko yön Säde valmistautui pentujen syntymään. Petasi ja vaihtoi paikkaa ja minä siirsin varaamiani alustoja paikasta A, paikkaan B ja paikkaan C. 
Lopulta Säde päätti synnyttää pennut paikkaan D. 
Ensimmäinen pentu syntyi vähän ennen kuutta aamulla ja kuudes pentu oli ulkona 7.30. Nopeaa toimintaa.
Säde ja Valo saivat siis 6 pentua. 3 tyttöä ja 3 poikaa. Kaikki olivat noin 200g syntyessään ja vaikuttavat terveiltä ja reippailta.

Nyt Säde saa rauhoittua ja levätä.

Lisää kuvia tulee kunhan ehdin.

Yhden nartun taidan antaa sijoitettavaksi ja sille on jo alkustavasti koti sovittuna. Myytävänä vielä siis 2 narttua ja 3 poikaa. 
Laita viestiä heti, jos olet pennusta kiinnostunut. Käy ensin kuitenkin lukemassa ostajalle osio, kiitos.

Blogi

 

Säde syö nyt reippaasti. Alkuun vierasti "mammaruokaa", mutta kun eläinlääkäri ultrassa sanoi, että pitää syödä hyvin, niin seuraavasta ruokailusta lähtien Säde on syönyt hyvin.
Kyllä kelpaa pentujen kasvaa.

ValonSäde pentuja tulossa! Lue lisää pentueet osiosta.


Säde ja Lotte olivat eilen ensimmäisissä virallisissa näyttelyissään. Paikalla olivat Loten sisaruksista myös Alma ja Reino eli Shasta Paws B-pentueesta osa.

Tämä oli rodun erikoisnäyttely, jossa paikalla on tuomarit, jotka todellakin ovat erikoistuneet myös tähän rotuun ja osaavat katsoa sen kunnolla. 
Lotte, Alma ja Reino saivat kaikki tulokseksi EH eli erittäin hyvä. Onnittelut kaikille! 

Säde puolestaan sai tuloksen ERI eli paras mahdollinen, sen lisäksi Säteelle SA (sertifikaatin arvoinen) ja VASERT (varasertifikaatti) eli vallan mainiosti meni. 
Säde sai tuomarilta erikoismaininnan erinomaisesta rungosta, joka hänen mielestään oli "juuri sellainen kuin pihakoiralla pitääkin olla."

lisäksi Alma kisasi vielä "paras pää" osiossa yhdessä Säteen ja noin 20 muun kanssa ja Säde samoin "paras liike" osiossa. Säde ei kyllä enää siinä klo 15 aikaan jaksanut liikkua siinä helteessä yhtään :D Mutta mukana oltiin siinäkin.

Ihan mahtava päivä!

Säde on nyt astutettu Valon kanssa. Lue lisää pentueet osiosta.


Niinpä Charlotte saa harjoitella lauman jäseneksi siirtymistä. Lotte oli pentueen pomo, joten sillä ottaa kyllä koville asettua joukon hännille. Tämä pentu on huomattavasti kovempi luu kuin tuo lelu!

Kauhulla odotan Loten murkkuikää, kun on niin omapäinen jo nyt. Toisaalta oppii nopeasti ja haastaa kyllä meidät siinä, että keksitään sille tarpeeksi virikkeitä ja uutta opittavaksi.

Lotte rakastaa leikkimistä ja tässä toisessa kuvassa Lotte osoittaa rakkautta äidilleen.

Viimeksi me saatiin pentue aika kivuttomasti yhteiskuvaan... ei tällä kertaa. Tämä viisikko oli kyllä niin villi, että kaikki keinot oli otettava käyttöön.
Milloin joku juoksi hakemaan omenan ja toinen hyppäsi perään. 
Omena suussa, ei myöskään ole kovin kuvauksellista

Omat kädet riittivät juuri ja juuri kolmen pitämiseen laatikossa, mutta johan ne saivat sisaruskinan aikaiseksi silloinkin. Ei kunnon kuvaa vieläkään.

Ei auttanut muu kuin kaapata kaikki pennut syliin. Ei meinannut kädet riittää ja pennut ei kyllä oikein tästä ahtaudesta tykänneet... 

Mutta vihdoin viimein - yhteiskuva olkaa hyvät!

Pian tämän kuvan ottamisen jälkeen kaksi ensimmäistä pentua matkasivat omiin koteihinsa. Miten upeat perheet taas löytyi kaikille pennuille. Ensimmäisenä maailmalle lähti Reino, joka matkasi Turkuun ja toisena maailmalle lähti Alma, joka asustelee nyt MIkkelissä.

Seuraavana päivänä lähtivät sitteen Paavo ja Täplä. Paavo matkasi Tuusulaan ja Täplä ihan Ouluun saakka.

Olin ajatellut, että meille itselle jäänyt Charlotte olisi selvinnyt helpoiten tästä muutoksesta, mutta ei se ihan kivuttomasti mennyt Lotellakaan. Se käpertyi yksin suureen petiin ja ynisi hieman. Vaikka ympärillä olikin tutut neljä isompaa koiraa ja me, niin ikävä oli kova sisarusten perään.

Sädekin etsi pentujaan vielä muutaman päivän, mutta luovutti sitten.



Kaikille pennuille on nyt valittu koti eli yhtään pentua ei ole enää vapaana.

Vielä tarkkailen pentuja useamman viikon ja päätän mikä pentu sitten menee kenellekin. Tämä vaatii perheiltä hieman kärsivällisyyttä, mutta haluan varmistaa, että koti ja pennut sopivat toisilleen erinomaisesti. Kun kasvattaa näin pienimuotoisesti kuin minä, niin tähän on mahdollisuus ja haluan sen käyttää hyväksi. 

Kokeneemmat kasvattajat varmasti näkevät nopeammin pennuista asioita, mutta minä tarvitsen tähän kyllä useamman viikon. 

3.7.21 pennut alkoivat availla silmiä. Ensimmäisenä silmänsä avasi Balancing Beauty ja toisena Black Butte. 

Kaikkien silmät olivat auki ma 5.7. On huikea tunne, kun pentuihin vihdoin alkaa saada kontaktia.
nyt 13.7 ne jo liikkuvat paljon ja myös nukkuvat edelleen paljon, kuten kuvasta näkyy. 
Ne ovat alkaneet leikkiä keskenään ja kokeilevat millaisia ääniä saavat aikaan.

Säde antaa nyt muiden koiriemme tulla vilkaisemaan pentuja, Chakra on saanut jopa pestä muutamaa pentua. Kun peseminen yltyy liiaksi, niin silloin Säde komentaa Chakran matkoihinsa ja Chakra tottelee,  vaikka lauman pomo onkin.

Pennut saivat kennelnimet


Ensimmäisenä syntyi Black Butte of Midsummer noin klo 17.00 ja painoa syntyessä oli 198 g

Seuraavana pentueen toinen poika Brisky Breeze of Midsummer syntyi noin klo 18.20 ja syntymäpainoa oli komeat 224 g

Ensimmäinen tyttö, pikkuruinen Butterfly Bliss of Midsummer syntyi klo 18.42 ka painoi vain 160 g

Toinen tyttö, Balancing Beauty of Midsummer putkahti maailmaan klo 20.00 ja painoi 220 g

Viimeisenä syntyi Berryvale Bloom of Midsummer tyttönen syntyi klo 20.20 ja painoi 172 g

Kaikkien paino on lähtenyt nousuun ja ruoka maittaa kaikille. Väliajat pennut nukkuvat rauhallisina ja Säde on jo välillä tullut jaloittelemaan pentulaatikon ulkopuolelle. Salamana se kyllä singahtaa takaisin, jos joku muu koiristamme lähestyy pentuhuonetta tai joku pennuista vingahtaa vähänkin. 
Säde on hyvin erilainen äiti kuin mitä Chakra oli, mutta molemmat ovat varmasti sopivimmat juuri niille pennuille, jotka ovat saaneet.

Pennut yllättivät minut nyt täysin ja syntyivät jo 24.6.2021 
Liekö näillä kovilla helteillä ollut osuutensa siihen, että halusivat näkyville jo vähän ennakkoon?


Maailmaan putkahti 5 suloista kolmiväristä pentua, kaksi poikaa ja kolme tyttöä. 
Synnytys sujui hyvin ja Säde suoriutui siitä mainiosti ilman, että meidän sen kummemmin täytyi tehdä mitään. 
Nyt ne vielä vain syövät ja nukkuvat. Pentulaatikossa siis kaikki hyvin.

PENTUJA TULOSSA!


Tänään käytiin ultrassa Säteen kanssa. 

JES! Kyllähän siellä niitä pentuja oli näkyvissä. 

Viisi pentua oli hyvin nähtävissä ja eläinlääkärin mukaan taitaa olla kuudeskin pentu siellä. 

Astutuspäivän mukaan laskettuna ne syntyisivät 29.6, mutta saattaa olla päivän tai pari myöhemminkin. 

Näillä näkymin jätän yhden pennun itselleni, joten 4 tai 5 pentua on sitten kotia vailla.

Nyt alamme valmistella pentuhuonetta ja laatikkoa, jotta Säde saa tottua siihen. Samalla saamme jo

viitteitä siitä, miten Chakra tulee reagoimaan. Se saattaa yrittää omia pentulaatikon itselleen...
Jos näin käy, niin sitten Chakra saa ehkä lähteä muutamaksi päiväksi hoitoon jonnekin.

Olen myös päivittänyt "ostajalle" osiota, joten käythän lukaisemassa myös sen.

Säde astutettu Valon kanssa!

Saimme kuin saimmekin kaikki tarvittavat tulokset juuri ennen astutusta. 

Juttelin Säteen ja Valon kasvattajan kanssa ja päätin, että Valolla tehdään vielä nämä yhdet pennut ja sitten Valo ei enää enempää tee pentuja. 

Säde on aina ollut erityisen läheinen Valon kanssa ja niiden luonteet yhdessä ovat erinomaiset. Niinpä uskon, että niiden jälkeläisistä tulee loistavia pihakoiria. Mahdollisesti jätän yhden pennun itselleni, mutta päätän siitäkin vasta pennut nähtyäni.

Olen saanut paljon kyselyitä jo ennakkoon, mutta en ota ketään jonotuslistalle. Kun näen pennut ja millaisia ne ovat, niin sitten tiedän paremmin millaisen perheen kukin pentu ympärilleen tarvitsee. Luota siihen, että kun pennulla on hyvä olla, niin silloin myös perheesi on saanut parhaan mahdollisen uuden perheenjäsenen.

Nyt odotellaan 7.6 olevaa ultraa, että voidaan tutkia montako pentua mahdollisesti on tulossa. Pentuja odotan syntyväksi sitten ihan kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa.

Jännittäviä aikoja taas edessä.

Onkohan juoksut alkamassa?

Niin, siinäpä kysymys. Tässä Valo makailee rauhassa kahden nartun keskellä, mutta ,mutta...

Kaikki kolme tyttöä ovat alkaneet esitellä itseään toisilleen, tökkivät toisiaan kuonolla kylkeen ja kevyttä turvotusta alkaa olla näkyvillä. 

Chakran juoksujen piti olla aikaisintaan heinäkuulla ja Säteen oletin aikaistavan juoksunsa siihen samaan, mutta että jo nyt?

Nyt ollaan varattu Säteelle tutkimuksia, jotka tarvitaan ennen mahdollista astutusta. En vain tiedä, että jos juoksut ovat jo nyt, niin ehditäänkö me hoitaa kaikki ennen astutusajankohtaa?

Mietinnässä on myös se, että käytänkö Valoa enaa astutukseen vai en?

No, seuraillaan tilannetta, pentuja saattaa siis olla luvassa aiemmin kuin uskoinkaan?

Shasta Paws - kennelnimi hyväksytty

Olipa hankala ja pitkä prosessi suorittaa koronavuoden aikana. Ensin peruttiin kaikki kurssit ja vihdoin lokakuussa pääsin osallistumaan kasvattajakurssille. Kurssin hyväksytysti suoritettuani, laitoin heti hakemuksen vireille ja siitä alkoi odotus.

Harmittavasti en ehtinyt saada ensimmäistä pentuetta kennelnimen alle, vaikka venytinkin pentujen rekisteröimistä niin pitkään kuin mahdollista.

Normaalia tuuriani tietysti, että kennelnimipäätös tuli kaksi päivää sen jälkeen, kun olin pennut rekisteröinyt.

No, ovat silti kennelini ensimmäiset pennut.

Onnea Shasta Paws !

Tällä nimellä on itselleni tärkeä merkitys. Ensimmäinen sana tulee itselleni rakkaimmasta paikasta Pohjois-Kaliforniasta ja toinen tietysti pienistä tassuista. Ihanaa, että juuri tämä nimi meni läpi.


Ansaitulla lomalla Yyterissä

Kun kaikki pennut olivat päässeet omiin koteihinsa, oli meidän aika pitää hieman lomaa.

Suuntasimme Yyteriin parin päivän mökkilomalle, johon koiristamme pääsivät mukaan itseoikeutetusti Chakra ja kaveriksi Säde.

Tämä parivaljakko valikoitui mukaan siksi, että Coco inhoaa autossa matkustamista, joten se sai suosiolla jäädä siskoni luo hoitoon. Valo jäi Cocolle kaveriksi, koska Säteellä oli alkanut juoksut ja pahimmat tärppipäivät sattuisivat juuri matkan ajalle. Ei tullut kysymykseenkään matkustaa juoksuisen nartun ja uroksen kanssa lomalle. Siitä olisi loma ollut kaukana, joten Valo sai yhtälailla jäädä siskolleni hoitoon.

Chakra ja Säde pääsivät lenkkeilemään Yyterin sannoilla, metsissä ja vuokramökin pihapiirissä. Ne taas rakastavat autoilua, joten niistä oli mukavaa käydä kanssamme eri paikoissa ulkoilemassa.

Vaikka mökkilomalla ruuista saakin huolehtia itse, niin kotoa poissa oleminen helpotti pentujen poislähdöstä johtunutta ikävää niin minulla kuin Chakrallakin.

Chakra kyllä etsi pentuja vielä muutaman päivän kotiin palattuammekin ja se oli aivan varma, että olimme piilottaneet pari pentua mattojen alle.

Sitten se rauhoittui ja palasi omaksi leikkiväksi itsekseen, joka telmii mielellään Säteen ja nyt Valonkin kanssa. Valo parka - alakynteenhän se kolmen nartun kanssa jää, mutta onhan aina "iskä", jonka syliin voi kiivetä turvaan.

Kotiinlähtö lähestyy

Tässä aikalailla viimeinen kuva pennuista ennen muuttoa uusiin koteihin. Pennut vasemmalta, nyt uusien kotien antamilla nimillä, Tofu, Taika, Tenu ja Tara. Aika hauska sattuma, että kaikki perheet, toisistaan tietämättä antoivat pennuille T-kirjaimella alkavat nimet.

Tara haettiin uuteen kotiin ensimmäisenä ja oli kyllä haikeaa jättää hyvästit sille. Muiden kanssa meni jo helpommin. 

Kyllä niihin vaan ehtii kiintyä sen 8 viikon aikana mitä ne ehtivät meillä olla. Upeaa aikaa, enkä hetkeäkään antaisi siitä pois. En yövalvomisia, hätäännystä, puremisia, syliin käpertymisiä, ilolla tervehtimisiä ja sydämen avautumista aivan apposen auki. 

Sen verran täytyi kuitenkin pentujen lähdön jälkeen hengähtää ja myös sallia itselle ikävän tunteet, jotta teksteistä tänne ei olisi tullut pelkkää vuodatusta.

Pennut voivat hyvin uusissa kodeissaan, Ihania kuvia ja videoita olemme saaneet kaikista. Mahtavaa, että edelleen saamme tietää mitä pennuille kuuluu ja miten ne kehittyvät.

Kiitos kaikille perheille, joihin pennut menivät. Parempia perheitä en voisi toivoa!

Nautitaan vielä hetki

Pennut ovat meillä vielä reilun viikon ja me nautimme niiden seurasta, kun nyt vielä voimme. Olemme tehneet niiden kanssa vaikka mitä ja on siinä sivussa ollut aikaa neuloa niille pienet takit mukaan kotiin.

Pihakoira kyllä pärjää aika viileässäkin ulkoillessaan, mutta näiden pienten lämmönsäätely ei vielä ole ihan parasta, joten villatakit ne saavat minulta mukaansa.

On ollut aikaa hellitellä niitä sylissä yksi kerrallaan. Tässä vuorossa Tara, joka kyllä on varsinainen sylikoira.


Pentuja on tietysti sosiaalistettu ja niitä on totutettu erilaisiin ääniin, erilaisiin kokemuksiin ja erilaisiin ihmisiin.

Olemme autoilleet, pieniä matkoja, eläinlääkärissä käytiin hakemassa sirut niskaan.

Hauskinta ja samalla aika jännittävää on ollut ulkoileminen. Meillä on onneksi aidattu piha, jossa pennut turvallisesti voivat tutustua ulkoiluun.


Sisälläkin on asioita joihin täytyy tutustua ennen omiin koteihin lähtöä. 

Lattiaharja oli jännittävä, saunaa käytiin katsomassa, kun se ei vielä ollut lämmin. Pihikset pitävät lämmöstä, joten lämmin sauna on kyllä sitten kiva paikka, mutta perheet saavat päättää itse opettavatko koirastaan saunakoiran vai eivät.

Hiustenkuivaimen, astianpesukoneen, kahvinkeittimen ja vedenkeittimen äänet eivät enää aiheuta suurtakaan kummastusta.

Imurin äänikin on koettu useamman kerran. Alkuun pennut olivat kuitenkin kovin unisia, joten se meni ehkä hieman ohi. Tällä viikolla kokeilimme imuria, kun pennut olivat hereillä.

Nyt kyllä jännitti. Osa pennuista karkasi turvaan ja vain Taika jäi hetkeksi tutkailemaan tilannett lähemmin. Lopulta Taikakin kyllä kiipesi syliin...


Pieniä vastoinkäymisiä pentulaatikolla

Joskus aiemmin olen ihmetellyt, että miksi kasvattajat tietyssä kohtaa pentujen elämää eivät postaa juuri mitään.

En ihmettele enää.

Aika, jolloin pennut ovat 5-6 viikkoisia ja tutkivat maailmaa ympärillään, tappelevat, testaavat muita perheen koiria ja ihmisiä selvittääkseen millä tavoilla saa aikaiseksi mitäkin.

Yhdellä sanalla sanottuna ne ovat RIIVIÖITÄ. Ihania edelleen toki, mutta riiviöitä. 

Me emme myöskään vahingoilta välttyneet, vaan ikävä tapaturma sai meidät jo pelkäämään pahinta.

Pennut olivat leikkimässä keskenään, paikassa, joka minun mielestäni oli turvallinen. Mutta ei se ollut sitä pennulle. Yhteistuumin ne onnistuivat kaatamaan pehmeän kankaisen pyykkikorin, joka oli kyllä tyhjä. Se sisällä on kuitenkin muovisia tukikeppejä pitämässä sitä koossa ja yksi kepeistä osui Tofua kurkkuun.

Kun ehdin paikalle, niin se makasi selällään maassa eikä saanut kunnolla hengitettyä.

Siitä sitten nopeasti eläinlääkäriin, jossa tarkastettiin röntgenkuvin ja muin tutkimuksin, että kaikki on kuitenkin kunnossa. Onneksi oli. Tofu ei kuitenkaan pystynyt jostain syystä imemään eikä juomaan, mutta se kuitenkin pystyi syömään. Outoa.

Saimme sille nesteytyksen eläinlääkärissä ja illan mittaan Tofu alkoi imeä ja juoda.

Nyt on kaikki taas hyvin ja Tofu on yhtä riiviö kuin kaikki muutkin.

Nyt ollaan saatu päätettyä mikä pentu menee mihinkin perheeseen. Pohdin asiaa pitkään, kuuntelin perheiden toiveita, mutta varsinkin tarkkailin pentuja ja mietin millaista perhettä ja kasvatustapaa kukin pennuista tarvitsee.

Ihanasti pentujen uudet perheet jaksoivat odottaa päätöstäni ja he myös luottivat siihen, että osaan valinnan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä valintoihini.

Avalonia matkaa Turkuun ja saa nimekseen Tofu. Aurelia matkaa Mikkeliin ja saa nimekseen Tara.

Avalon muuttaa Kouvolaan, toisen pihiksen kaveriksi ja Ambrosia saa kodin Perttelistä ja saa nimekseen Taika.. 

Pikkuiset nukkuvat jo yön aika hienosti, tosin herätys klo viiden aikaan on minulle liian aikaista. Onneksi Chakra yleensä menee silloin pentujensa luo, se tosin lähtee sieltä heti, kun on syöttänyt pennut. Pennut jäävät vinkumaan perään, koska häkki tuntuu niistä kai liian ahtaalta. Ne ovat jo päässeet suuren maailman makuun...

Nytpä me olemme saaneet nimet!

Oman kennelin nimihakemus on kennelliiton syövereissä kiemurtelemassa, joten tällä hetkellä voin antaa pennuille vain yhden "virallisen" nimen.

Nimillä on meille itselle merkitystä, mutta ne kuvastavat mielestäni pentuja nyt tässä alkuaikoina hienosti.

Aurelia on reipas, utelias ja toimelias neitonen, joka liikkuu paljon ja tutkii terhakkaasti ympäristöään. Toisaalta vetäytyy omiin oloihinsa ja imoittaa kovaäänisesti, jos jokin asia ei oikein sovi tai ruokabaari saapuu paikalle liian hitaasti.

Avalonia on hieman utuinen ja unelias, lempeä, mutta tarvittaessa pippurinen. Tuntuu kuin Avalonia miettisi ennen kuin ryhtyy mihinkään. Rauhallinen, mutta ainakin toistaiseksi Avalon saa Avaloniasta helpoimmin leikkikaverin itselleen.

Ambrosia puolestaan on jämäkkä ja osaa kyllä ilmoittaa milloin tarvitsee apua. Ambrosia osaa myös suloisesti ulvoa, jos pienemmät ääntelyt eivät tuota tulosta. Jyrää ruokailussa muut ja vaatii oman tilansa. Haastaa käsittelijäänsä varmasti olemaan läsnä hetkessä, toisaalta, kun kykenet totaaliseen läsnäoloon, niin käpertyy syliisi luottavaisena.

Avalon, pentueen ainoa uros on leikkisin ja veikein. Ottaa reippaasti katsekontaktia ja tutkii näkemäänsä tarkasti. Liikkuu jo hyvin ja ääntelee vain tosi tarpeessa, muutoin etsii itse ratkaisua ongelmaansa pitkäänkin. Antaa helposti periksi tytöille, mutta ehkä se osoittaa vain suurta viisautta.

Pikkuiset ovat eilen avanneet silmänsä. Ilmeisesti maailma häikäisee valtavasti, sillä nukkuvat enemmän kuin aiemmin ja kuvia on lähes mahdotonta saada. 

Minullahan olisi tietysti pitänyt olla kennelnimi taskussa jo ennen pentuja, mutta tämä ympärillämme jylläävä tauti lieveilmiöineen sotki kaikki suunnitelmat.

Niinpä istuin viikonloppuna 2 päivää maski kasvoilla suorittamassa kasvattajan perustutkintoa. 

Paljon jo tiedossa ollutta asiaa, mutta paljon myös aivan uutta ja mielenkiintoista.

Selvitin päättökokeen tuloksella 19/20

Epäröin kohdassa, jossa kysyttiin, että mitä sijoitusnartun kohdalla tarkoittaa pentue`?

Olin ensin vastannut oikein, että jopa yksi kuollut pentu lasketaan pentueeksi. Sitten ajattelin, että ei se ole reilua ja vaihdoin vastaukseni toiseksi.

No, mutta joka tapauksessa kurssi suoritettu ja kennelnimihakemus on laitettu eteenpäin heti eilen.

Nyt vain odotellaan, että milloin kennelnimipäätös tulee. Siitä riippuu saavatko pennut rekisteritodistuksensa kennelnimen kera vai ilman?

Jäämme odottelemaan.

Yhteinen uni
Yhteinen uni

Chakra on jo parina päivänä tullut aina hetkeksi pois pentulaatikosta. Maitoa tulee ilmeisen hyvin, koska pennut nukkuvat rauhallisesti syöttöjen välit. Hieman enemmän Chakra pitäisi saada juomaan silti, joten kaikki kikkakolmoset, jopa neloset on otettu käyttöön.
Piimä, lihaliemi, ruoka liotettuna veteen, veden tarjoaminen lusikalla... siinäpä muutamia.

Aikaisen aamusyötön jälkeen Chakra tuli minun jalkoihini nukkumaan reiluksi puoleksi tunniksi. Tiesi varmasti, että minä kuuntelen tarkalla korvalla sillä välin, kun hän nukkuu.
Pentulaatikossa oli kuitenkin rauhallista ja vain unista tuhinaa kuului.

Myös ulkona Chakra malttoi olla pidempään kuin aiemmin.

Huomenna pikkuiset matkaavat eläinlääkäriin, koska luonnontöpöhäntäisyys täytyy todeta virallisesti ennen kuin pennut täyttävät 10 vrk. Ensimmäinen automatka siis pienillä tiedossa.

Täällä aletaan pikkuhiljaa pohtia nimiä pikkuisille, niitä kennelnimiä, perheethän sitten itse antava pennulleen heidän perheeseen sopivan nimen. 

Haluan kuitenkin ensin odotella silmien avautumista noin kaksi viikkoisena ja miksipä en korvienkin avautumista kolmiviikkoisena. Minusta luonne näkyy silmissä ja toisten arvostaminen kyvyssä kuunnella. Pätee kyllä ihmisiinkin.

Kuitenkin näistä hivuttautumalla ja matelemalla eteenpäin liikkuvista palleroista voi jo ehkä jotakin päätellä tai ainakin antaa mielikuvituksen liitää.

Vai mitä olet mieltä? Aikamoinen yhdennäköisyys vai mitä? Kunhan vielä silmät avautuvat, niin odottakaas vain.

Näille kolmelle en vielä ole löytänyt noin selkeitä esikuvia. No, ehkä Nukkumatti?


Säde on hämillään tästä uudesta tilanteesta. Säde on tottunut leikkimään Chakran kanssa päivittäin ja nyt Chakra ei päästä luokseen ja on vieläpä verkkoaidan takana.
Turhaan Säde yrittää haastaa Cocoa leikkimään, se ei enää viitsi.

Valo innostuu leikkimään välillä, mutta ei se silti Säteen mielestä ole Chakran veroinen leikkijä.

Säde otti sitten Chakran pedin leikki - tai kurmuutuskaverikseen, ihan vain paremman puutteessa.

Pennut syntyivät ti 22.9 aika tarkalleen 12 tunnin avautumisvaiheen jälkeen. Huh! Chakra oli kyllä kovilla siinä. Itse synnytys sujui sitten helposti ja mallikkaasti ja meille auttajille jäi lähinnä statistin osa. 

Klo 18.09 oli ensimmäinen pentu maailmassa ja klo 19.47 neljäs ja viimeinen pentu näki päivänvalon. Kolme narttua ja yksi uros. Uros syntyi viimeisenä ja oli kaikkein pienin. Se painoi ainoastaan 187g syntyessään.

Kaksi pennuista on ihan vaaleita eli tulevat isäänsä Valoon ja osa turkista muuttuu sitten keltaiseksi tai vaalean ruskeaksi. Eilen sain myös tietää, että Chakran äidin äidin äidin äiti on myös valkokeltainen, että myös siltä puolelta on tätä värie periytynyt. Siksi vaaleita pentuja ehkä olikin kaksi. Uskalsin odottaa vain yhtä vaaleaa pentua.

Valollahan on töpöhäntä, joten myös töpöhäntäisiä pentuja oli odotettavissa.

Ensimmäinen tyttö on töpöhäntäinen ja kolmevärinen, seuraavana syntyi vaalea pitkähäntäinen tyttö, kolmanneksi vaalea töpöhäntäinen, vankka tyttö ja viimeisenä puolipitkähäntäinen kolmivärinen uros.

Pennut syövät hyvin ja niiden paino on noussut huimasti. Tuo poikakin painoi tänään jo 238g!

On tämä vain upeaa aikaa!

Joko nyt?

Eilen illalla Chakra alkoi viettämään aikaa omissa oloissaan. Se kävi nukkumassa ja petaamassa petiä toiseen huoneeseen. Siihen, joka on pentuja varten valmisteltu.

Tänään noin 6 aamulla Chakra alkoi läähättää, se halusi ulos vähän väliä, tärisi ja alkoi pedata tarmokkaammin. Sama jatkuu nyt vielä klo 14, kun tätä kirjoitan.

Näin ensikertalaisena on vaikea sanoa missä mennään, mutta kyselyiden ja kaiken lukemani perusteella avautumisvaihe on täydessä käynnissä. 

Chakra nukkuu vain lyhyitä hetkiä ja syömään se ei enää suostu. Ei edes herkkuja. Olen onneksi ostanut apteekista jotain tehoainetta, jos Chakran vointi heikkenee liikaa ennen synnytystä.

Mitään muuta ei nyt voida tehdä kuin odottaa ja varustautua hyvin. 

Voimia Chakralle tulevaan!

Ihan pihalla

09.09.2020

Pihikset nauttivat yhdessäolosta onpa sitten kyseessä ihminen tai toinen eläin. Nuoremmat koirat aktivoivat vanhempia koiria leikkiin ja vanhemmat koirat taas opettavat pienimpiä rauhoittumaan ja lepäämään.

© 2020 Pihikset pihalla kennelblogii. Kaikki oikeudet pidätetään.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!